Toisena kurssipäivänä tapasimme Abdoun, joka kertoi meille Kanarialle saapuvista pakolaisista. Kanarialle saapuu kymmeniä tuhansia pakolaisia Afrikasta ja Abdou on yksi veneellä saapuneista. Abdou lähti Senegalista koska siellä ei enää ole mahdollista elättää itseään. Abdou oli kalastaja, mutta tuo elinkeino tuli mahdottomaksi kun monikansalliset isot kalastusveneet tulivat ja tyhjensivät meren kaloista. Näistä kaloista tehdään lemmikkien ruokaa ja kalat joita myytiin ravinnoksi, olivat Senegalilaisille liian kalliita. Senegalissa on myös mineraaleja, joita monikansalliset yritykset käyvät louhimassa ja vievät mukanaan. Abdou kertoi, että hänen kotikylänsä lähellä oli louhos, josta vietiin tuhansia kiloja zirkoneja pois maasta. Yritys rakensi jopa oman rautatien louhokselta rannikolle. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että Senegalin luonnonvarat ja rikkaudet viedään muualle ja vielä niin, että paikalliset eivät tästä toiminnasta saa penniäkään, päin vastoin, he menettävät elinkeinonsa ja lähteminen on ainoa vaihtoehto.
Seuraavaksi Abdou kertoi meille kuinka tämä kuljetus meriteitä järjestetään. Halutessaan matkan Eurooppaan, senegalilainen myy koko omaisuutensa kerätäkseen rahat matkaan, joka maksaa vähintään 400 euroa. Veneet lastataan täyteen ihmisiä ja ruokaa, vettä ja polttoainetta varataan noin 4 päiväksi, jonka ajan matka kestää, jos kaikki sujuu hyvin. Olen lukenut kyllä lehdistä kuinka näitä pakolaisia on kuollut matkalla, joko nälkään tai sitten ovat hukkuneet. Asia on jotenkin kuitenkin tuntunut minulle kaukaiselta. Nyt ei tainnut ryhmässä olla yhtäkään kuivaa silmäparia, kun Abdou kertoi ”matkasta”. Usein kaikki ei mene suunnitellusti ja matka-aika venyy. Ne, jotka kuolevat matkalla, heitetään mereen. Abdou kertoi, että oli ollut vastaanottamassa venettä, joka oli ollut matkalla 20 vuorokautta. Veneessä oli 27 ruumista ja 3 hädin tuskin hengissä olevaa. Nämä hengissä olevat olivat jo niin heikossa kunnossa, etteivät olleet jaksaneet nostella ruumiita veneestä. Kun Abdoulta kysyttiin, tekisikö matkan uudelleen, hän sanoi tekevänsä, mutta samaan hengenvetoon sanoi, ettei kuitenkaan voi sitä kenellekään suositella, koska riski, että matkasta ei hengissä selviä, on todella suuri.
Tutustuimme myös taidenäyttelyyn teemalla Aqui Estamos, täällä olemme, jossa taulut on nimetty Kanarian eri rantojen mukaan, tai teoksen nimenä on pelkät koordinaatit. Abdoun tarinan jälkeen nämä teokset saivat ihan eri merkityksen ja kurssipäivän jälkeen oloni oli todella surullinen.