Vietin tiistain Fønixin nuoriso-osastolla, joka sijaitsee Sandefjordin keskustassa entisessä naisten vankilassa. Mahdolliset kummitukset on sieltä kauan sitten karkoitettu.
Nuoriso-osasto työskentelee nuorten aikuisten kanssa ja pyrkii löytämään yksilöllisiä polkuja työelämään. Yksi erityisistä osa-alueista on työ autististen nuorten kanssa. Työntekijät pyrkivät auttamaan nuoria ymmärtämään itseään ja reaktioitaan ulkomaailmaan paremmin ja antamaan työkaluja työelämässä ja opiskelussa toimimiseen. Työtä tehdään myös tulevien työnantajien kanssa, jotta hekin ymmärtäisivät nuorten erityistarpeet esim. Tehtävänannossa.
Työkaluja tähän on useita, esim. Tämä YouTube-video:
Jokainen nuori kartoitetaan tarkasti ja lähestytään työllistymistä heidän yksilöllisten kykyjensä ja intohimojensa kautta. Työ nuoriso-osastolla on enimmäkseen yksilövalmennusta.
Jokaisella työntekijällä on noin viisi asiakasta ja asiakkaat ovat palvelussa pisimmillään kaksi vuotta. Suurin osa vuoden. Aika yksilölliseen ja kiireettömään työhön näkyy. Noin puolet asiakkaista jatkopoluttuvat.
Päivän päätteeksi pääsin mukaan asiakas vierailulle NAViin eli Norjan työ- ja hyvinvointihallintoon, joka on kuin yhteenpunottu Kelatyökkärisossu. Norjassa erillaiset avustukset vaikuttavat olevan joustavampia ja sallivan osa-aikatyön ja -yrittäjyyden paremmin, kuin Suomessa.
Keskiviikkona tutustuin nuoriso-osastolla jo tutuksi tulleen Ellenin kanssa yrittäjyystoimintaan Tønsbergissä , jossa osatyökykyiset asiakkaat ohjataan järjestämään omaa yritystoimintaansa. Ohjelma on jo nyt poikinut useita yrityksiä.
Tønsbergin toimipisteessä oli käynnissä pääsiäislounas ja pääsiäisvisa. En auttanut joukkueittain johtoon norjalaisesta pääsiäisvisassa mutta sain lohdutus palkinnoksi kiinalaisen omenan.
Yleisesti ottaen yhteistyö Navin ja työnantajien kanssa on jouhevaa ja aikaa asiakkaan yksilölliseen kartoitukseen on. Kuitenkin haasteet työssä ovat hyvin samankaltaisia. Navilla on omat tavoitteensa mikä on ajoittain ristiriidassa asiakkaan tarpeiden kanssa ja asiakkaat saapuvat palveluihin jatkuvasti huonommassa ja huonommassa kunnossa. Erityisesti nuoret ovat passiivisia.
